tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 1.luukku



Ensimmäisestä luukusta löytyy jouluinen kirja:

"Mantelimaa oli Suomen ainoa huvipuisto-ostari, joka selviäisi laman yli. Se selviäisi vaikka maailmanlopun yli. Kun kaikki muu olisi pelkkää pimeyttä, se loistaisi edelleen."

Miina Supinen: Mantelimaa
Julkaistu: 2015

Mistä maasta: Suomi
Sivumäärä: 317

Takakannesta: "Jarruton vuoristorata valon juhlan pimeään sydämeen. Molli Nieminen vihaa joulua, hyvästä syystä. Mutta kun sähkökatko paiskaa aviomiehen koomaan, entisen poptähden on perheensä elättääkseen pakko lähteä töihin Mantelimaahan. Siis minne? Mantelimaa on sekoitus huvipuistoa ja ostosparatiisia, 2000-luvun tekniikalla ja lamaa uhmaten rakennettu uuden ajan joulumaa, jossa voi ihastella mekaanisten tonttujen aherrusta, jättää tenavat lapsiparkin pomppulinnaan ja suunnata Elfetit-ryhmän eroottiseen esitykseen - ja käydä välissä vaikka rautakaupassa. Valtakuntaa hallitsee tornistaan joulupukkimainen liikemies Jonne J.Halkio, Mollin vanha tuttu, joka pursuaa toteuttamiskelvottomia ideoita. Jouluparatiisin kimaltavien lattioiden alla lymyää kuitenkin toinen maailma, jota johtaa kammottava Nukentekijä synkkine suunnitelmineen. Kun lumialtaasta löytyy ruumis, Mantelimaan piparikulissit alkavat murtua."

Kirja kertoo Mantelimaahan töihin joutuvasta Molli Niemisestä, joka on lastenartisti, ammattiklovni ja entinen poplaulaja, sekä hänen aviomiehestään Kekestä ja lapsistaan Lilasta ja Rosasta. Tarinassa mukana ovat myös Mantelimaan härski pomo Jonne J.Halkio ja hänen oikea kätensä Felix Kantola. Kaikkien aluksi toisistaan irrallisilta vaikuttavien hahmojen välillä näyttää loppujen lopuksi olevan yhteys, mikä selviää tarinan edetessä sekä nykyhetkessä että menneisyydessä.

Mielenkiintoisinta oli lukea kuvausta nykymaailmasta, missä vilisevät wilmat, i-phonet, i-padit, eurokriisi, Candy Crush, ilmastonmuutos, tosi-tv, Frozen ja kinesioteipit. Aikalaiskritiikki ja kirjailijan viljelemä musta huumori sekä fantasiaelementit tonttuineen ja Nukentekijöineen upposivat minuun, ja nautin kirjasta täysin siemauksin. Myös ihmisten kliseisiä ominaisuuksia osattiin taidokkaasti käyttää hyödyksi.

Mantelimaa on takaperoismaa, jossa millään säännöillä ei ole mitään väliä, mutta joskus aikuisetkin kaipaavat hiljaisuutta, lohtua ja ystävää, jolle avautua surussaan. Maailma on epätäydellinen, vaikka ihmiset kuinka yrittäisivät väkertää täydellistä joulua ja näyttää ulkoisesti siltä kuin kuuluu näyttää. Sitä menoa elämässä loppujen lopuksi käy niin, että huomaa tuhonneensa kaiken hyvän ympäriltään. Aika on lopussa. Sitä huomaa olevansa luokaltaan viimeinen, joka on enää elossa. Alkaa ajatella, millä on merkitystä - vain hyvillä teoilla ja läsnäololla.

"Lammas heräsi jouluaamuna ja meni syömään, mutta sen ruokakipossa olikin Jeesus." (sivu 132)


Millainen on aito joulu? Muita kommentteja?

6 kommenttia:

  1. Olen nähnyt kirjasta jonkin verran mainoksia, joten jännää nyt nähdä bloggaus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Toivottavasti innostut lukemaan!

      Poista
  2. Tämä minullakin on lukupinossa, olen vain odottanut sitä sopivaa joulufiilistä joka on vielä kateissa.... lumisade auttaisi kovasti! 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on kateissa tämän kirjan henkilöilläkin :D Ehkä kirja on juuri sopiva juuri tähän hetkeen, kun lumesta ei ole tietoakaan.

      Poista
  3. No niin, nyt löysin postauksesi Mantelimaasta. Lisään tämän linkiksi omaan juttuuni.

    Mantelimaa on totta tosiaan huikea joulutarina! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!