sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Helsingin kirjamessut 2015



Kävin Helsingin kirjamessuilla lauantaina 23.10.2015. Päiväksi oli luvattu aurinkoista keliä, ja ajattelin viettää aikaa messuilla vain pari tuntia kierrellen, tunnelmasta nauttien sekä muutaman kirjan ostaen. Toisin kävi. Kiertelyn ja kirjailijoiden haastattelujen bongaamisen sekä ruokapuolella kurkistamisen jälkeen huomasin olleeni messuilla jo kolme ja puoli tuntia. Päätin sitten jäädä melkein loppuun asti.



Ensimmäisenä suuntasin kulkuni kohti presidentti Sauli Niinistön ja Jörn Donnerin keskustelua. Matkalla minua tervehti Muumien Mörkö. Siitä oli pakko ottaa kuva, sillä se oli upeasti tehty. Haastattelua kuuntelemaan oli kerääntynyt valtavasti ihmisiä. Mieleen jäi, kuinka Sauli Niinistö leikitteli Jörn Donnerin kanssa sillä, että Jörn on tärkeä ja vaikuttava henkilö suomalaisille.



Kiertelin heti alkuun pöytien lomassa, joissa oli myynnissä kirjoja kahdella eurolla. Löysin sieltä kolme kirjaa: yksi joululahjaksi ja kaksi itselle. Jatkaessani tutkimusmatkaani bongasin Kari Korhosen, joka piirtää Aku Ankka sarjakuvia. Hänellä oli mielenkiintoinen tapa signeerata kirjojaan; hän nimittäin piirsi Aku Ankka kuvia kirjoihin. Ohitin lavoja, joilla haastateltiin kirjailijoita, mutta en jäänyt heitä sen enempää kuuntelemaan. Huomioni kiinnitti seuraavaksi Arja Korisevan Ammattina artisti nimiset kirjat, joiden mainostettiin olevan signeerattuja.





Tässä välissä oli päästävä pienelle tauolle kirjoista ja suuntasin kulkuni ruokapuolelle. Maistelin rahkaa, teetä, juustoja ja suklaata. Ihastelin eri maiden ruokia ja leipomuksia. Ohitin keittiön, jossa Harri Syrjänen kollegoineen aloitteli ruoanvalmistusta. Käväisin viinipuolella, sillä en ole koskaan käynyt siellä, ja totesin, etten halua ostaa ruoka- tai viinikuponkia, vaan lähdin takaisin kirjapuolelle. Sitä paitsi käveleminen ruokapuolella oli välillä aika tuskallista, kun ihmismassa ei liikkunut suuntaan eikä toiseen ahtailla käytävillä.



Kirjoja tutkiessani ja käytävillä kävellessäni hätkähdin, kun Tarja Halonen käveli avustajansa kanssa minua vastaan. Satuin myös näkemään, kuinka Sofi Oksanen signeerasi Norma kirjaansa. Vastapäätä Simo Frangen luki kollegoidensa kanssa otteita Alivaltosihteeri: suo kuokka ja virallisuus nimisestä kirjasta. Minua huvitti, kun Frangen lausui lukevansa seuraavan katkelman väärinpäin. Hän kääntyi selkä yleisöön päin ja luki katkelman normaalisti. Yksinkertaista huumoria, joka selkeästi upposi kuuntelijoihin.





Haastatteluissa olivat Aku Hirviniemi ja toisaalla Antti Holma. Hirviniemi kertoi uusimmasta näytelmästään Nummisuutarit. Holma puolestaan luki kamalia runoja, jotka saivat silmämääräisesti katsottuna keski-ikäisistä naisista koostuvan yleisön nauramaan kyyneleet silmissä. Minuun niillä ei ollut samaa vaikutusta. Minusta pissa-kakka huumori on jo kulunutta.



Kävelin Katja Ketun ohitse kohti ulko-ovea. Tunsin olevani lopen uupunut pitkän messupäivän jälkeen, mutta olin samalla iloinen kaikesta kokemastani. Tykkäsin etenkin kirjojen tutkimisesta ja haastateltavien näkemisestä.

Loppuhuomiona voisin mainita, etten käynyt messuilla kirjabloggaajan asemassa, vaikka teenkin tämän postauksen aiheesta. Tämä oli vain kuvaus päivästäni messuilla sekä asioista, joihin kiinnitin päivän aikana huomiota.

Vierailitko Helsingin kirjamessuilla? Mitä tykkäsit? Muita kommentteja?

10 kommenttia:

  1. Olen käynyt messuilla joka päivä - tänäänkin olen menossa. Kirjamessut ovat minulle jokavuotinen perinne, olen käynyt niissä ensimmäisestä järjestämiskerrasta asti.

    Olin kuuntelemassa Antti Holmaa eli olemme sattuneet olemaan samassa paikassa samaan aikaan. Minä pidin Holman runoista, sillä rosevuus ja pissa-kakka-huumorikin toi niin suuren ristiriidan, kun niitä käytettiin samanlaisessa rakenteessa kuin runojen innoittajien alkuperäiset teokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että olet päässyt kaikille kirjamessuille :) Ehkä en myös siksi tuntenut kamalia runoja omakseni, koska en lue ns tavallisia runojakaan.

      Poista
    2. Saan kiittää vanhempiani siitä, että olivat tapahtuman aikoinaan huomanneet ja vieneet minut sinne. :)
      En itsekään lue erityisemmin runoutta, mutta Eino Leinon ja Kirsi Kunnaksen tyylit ovat sen verran tuttuja (kiitos äidinkielen tuntien), että Holman sisältö yhdistettynä heidän runomittoihinsa tuntui minusta erittäin koomiselta.
      Toki makunsa kullakin - kaikki eivät voi pitää samoista asioista. :)

      Poista
    3. Minusta tuntuu, että minä vain ohitin kaikki runot, joita äidinkielen tunneilla luettiin. En pitänyt ollenkaan siitä, jos opettaja kertoi, että seuraavalla tunnilla käsitellään runoja. Ne eivät ole oikein koskaan olleet minun juttuni...

      Poista
  2. Minäkin olin messuilla lauantaina. Suunnitelmissa oli käydä kuuntelemassa ainakin Sofi Oksasta, mutta yleinen haahuilu ja ainutlaatuisesta messutunnelmasta nauttiminen vei voiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :) Kirjat vetivät enemmän puoleensa.

      Poista
  3. Vau, ehdit nähdä ja tehdä paljon muutamassa tunnissa! Minustakin messujen ruokapuoli oli todella ahdas ja siellä tuntui olevan aina tungos riippumatta päivästä ja kellonajasta (tunnustan: kävin alueella useampaan kertaan nappaamassa rahka- ja lakumaistiaisia). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun nyt ajattelee niin tulihan sitä aika paljon nähtyä :) Nam, lakuja, niitä en siellä tungoksessa huomannut, mutta rahkaa tuli syötyä kaksi kierrosta. Kauhistutti vain se roskien määrä kyseisellä pisteellä... Huh huh...

      Poista
  4. Oletpa ehtinyt muutamassa tunnissa vaikka mitä! :-) Ihan vain haahuileminen on kyllä mukavaa; nautin siitä suunnattomasti etenkin niinä aamunhetkinä, kun ihmisiä ei ollut vielä paljoa liikkeellä. Minäkin kävin napsimassa ilmaisnäytteitä ruokamessujen puolella, jossa tosiaan oli aikamoinen tungos vielä sunnuntainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väkeä oli tosiaan paljon! En ollut paikalla ihan aamusta niin en saanut nauttia hiljaisista hetkistä mutta ei se lopulta niin haitannut kun oli kuitenkin mukavaa.

      Poista

Kiitos kommentista!